Turhasta luopuminen

On tullut kova tarve tyhjentää kodista kaikki ylimääräinen ja tarpeeton. Vaikka toisaalta haluaisin hyödyntää kaiken mitä me ollaan kotiin hankittu. Kaikesta voi tulla jotain uutta. En tirdä miten maltan ja pystyn. On täs pitkin vuosia ollut jo tosissaan mietitty tarkkaa mihin rahaa käytetään.  Se on tosin opiskelijabudjetinkin peruja ja lapsuuden. Lama-ajan lapsi kun olen. Nyt on sitten tullu laitettua tavaraa laatikkoon ja mikäli sitä ei kaivata se voi lähteä pois. Tavaraa on tarkoitus pistää pois sitä mukaa kun sitä tulee. Tuttavat kyllä tietävät että emme ole ihan kaikkea turhaa saaneet pois vaan sitä on yhä ja paljon. Täällä kun asuu neljä hamsteria. Nyt olen facen kautta saanit jotain pois ja jotain on tullut tilalle.  Hankinnat on kyllä tehty tarpeeseen. Ehkä nyt luopuminen olisi jo helpompaa kun uskaltaa olla enemmän oma itsensä ja luottaa enemmän omaan pärjäiseen. Turvaverkon puuttumisrn takia on jotenkin vaikea luopua jostakin. Mutta pakko luottaa. Enhän voi kaikelle kuotenkaan mitään. Aina voi tapahtua mitä vaan. Enkä halua jättää jälkeeni näin paljon muille tarpeetonta tavaraa. Isäni tavaroja selvittäessä tulin tuohon tulokseen. Vaikka tiedänisäni laittaneen kaiken turhan pois. Eikä hänen tavaroille minulla ollut samanlaista tunne-arvoa kuin hänelle. Ja tosiaankaan isälläni ei ollut näin paljon ttavaraa,  vain kaikki pakollinen ja muutama rakas esine.