Lasten kanssa valittiin kahvitarjottavia erilaisista ohjeista samalla, kun tehtiin ruokalistaakin. Löysimme tätä vastaavan ohjeen Omppulan lasten keittokirjasta ja siitä se meni meidän listalle. Tätä tehdessämme tajusin, että ohje on lähes sama kuin meidän oma, jostakin löytämämme ohje. Tehtiin näitä paloja tänään, vaikka remonttia ei tehtykään. Tämä ohje on nyt se ihan hitusen eri kuin tuo Omppulan lasten keittokirjassa oleva.
Kaura-Kinuskipalat
(ohjeesta tulee 12-16 palaa)
175g margariinia
2 1/2dl ruokokidesokeria
2rkl siirappia
5dl kaurahiutaleita
Sulata margariini kattilassa. Lisää sokeri ja siirappi. Sekoita kunnes margariini on sulanut. Ota kattila pois hellalta. Lisää kaurahiutaleet. Sekoita hyvin, niin ettei joukossa ole kuivia hiutaleita. Painele seos vuokaan (N. 20x25cm tai vastaava) tasaisesti. Pinnan voi vielä tasoittaa lusikalla. Paista 160 asteessa n. 25minuuuttia. Keskitaso. Uunista otettuasi anna hieman jäähtyä. Paloittele ja anna jäähtyä leivontaliinan alla.
VAROITUS!!! Tosi makeaa! (Meillä ei poika syönyt, kun oli liian makeaa)
torstai 26. helmikuuta 2015
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
Käärmekello
Kesä lähestyy.. Me pidämme kovasti luonnossa liikkumisesta ja erityisesti metsässä. Mutta sen iso mutta on se, että minä pelkään/kammoan/inhoan käärmeitä, joten mukavuus aina häviää luikertelijan nähdessäni. Tarvisin jonkun "käärmekellon" siis jonkin version karhukellosta niin olisi yksi epämukavuus pois.
Banaanitikut
Nämä on nyt niitä banaanitikkuja, jotka olivat meillä välipalana ruokalistalla, jonka pojan kanssa teimme. Näitä teimme sitten porukalla, kun tyttönen nukkui päikkärit. Eipä tuo mennyt ihan niin kuin piti :) Hauskaa oli ainakin. Elippä ohje oli kirjasta; Kokataan yhdessä (tekijä: Annabel Karmel). Ensin banaani pilkottiin, laitettiin pilliin ja banaaniin laitettiin lusikalla sulatettua suklaata ja päälle ripoteltiin nomparelleja. Banaaneista tuli niin raskaita suklaasta etteivät kaikki pysyneet pilleissä vasta, kun oltuaan hetken jääkaapissa. Pojalle nämä maistuivat, tytölle ei. Hauskaa pikkunaposteltavaa ja pientä yhteistä puuhailua.
Näitä on ihan hyvä miettiä joskus...
Haavetaulu
Piirtelimme tuossa yhtenä iltana lasten kanssa paperille toivottua tulevaisuutta. Hauskoja juttuja tuli pojalta. Ihana pikkumies!
Onnellisuutta hämähäkin verkossa
Joskus, muistaakseni viime vuoden lopulla teimme hämähäkin seitit joihin piirtelimme jotain sellaista mikä elämässä on tärkeää.
Piirtelimme tuossa yhtenä iltana lasten kanssa paperille toivottua tulevaisuutta. Hauskoja juttuja tuli pojalta. Ihana pikkumies!
Onnellisuutta hämähäkin verkossa
Joskus, muistaakseni viime vuoden lopulla teimme hämähäkin seitit joihin piirtelimme jotain sellaista mikä elämässä on tärkeää.
Näin kestoille kävi!
Mikäköhän siinä on, että kestovaippaan saadaan parhaat saaliit?! Yleensä, kun meillä on Muumit. Pojan kohdalla kuvittelimme olevamme "kestovaippa-vanhemmat" ainakin vauvakakka vaiheen jälkeen. Silloin tällöin olisi vain käytetty kertiksiä. No kävi toisin.
Kuosit niissä on aivan ihania ja ajatus siitä että olisi käytetty kestovaippoja oli iso toive. Tuttavat eivät oikein innostuneet ajatuksesta. Saatiin paljon kritiikkiä jo ajatuksesta. "Kuinka jaksette" ja "minä en halua niitä sitten käyttää" -tyylisiä. Ja minä taas olin kuvitellut ompelevani vaippoja itse ja kutovani villapöksyjä. Muutaman imun ja lisäpalan ompeluun se jäi. Se ei oikein mahtunut ajatuksiin enää valvomisten jälkeen. Minä nukutin sen tilalta!
Nukutin päivällä ja illalla. Sekä yöllä. Se oli aika paljon kävelyä, lapsi sylissä tai rattaissa. Aika sekavaa ja väsynyttä aikaa. Myöhemmin kestovaippojen aloittelun tilalle tuli muka aina jotain muuta. Toisinaan ne kauhean söpöt vaipat kaivettiin esiin ja muutamaa pidettiin, mutta sitten se taas jäi. Oli niin paljon helpompaa käyttää niitä kertiksiä (Pampersit ja Liberot ja niiden kivat kerholahjat!)
Tyttösen synnyttyä emme edes kestovaippoja ajatelleet. Poika oli juuri saatu nukkumaan kunnolla öitä. Ekat kotiintulopäivät poika sairasti angiinaa. Sitten oli reissua mm. rippijuhliin ja alkoi remontti sekä jonkin asteista uhmaa oli ilmassa. Sitten neitin vaippa-alueet lehahtivat punaisiksi. Pelastuksena tuli Muumi-vaipat sekä sinkkivoide. Lisäksi tietysti ilmakylvyt. Olimme sitten niin tyytyväisiä muumeihin ettei niitä vaihdettu toisen merkkisiin (ja ne ovat suomalaisia!). Nyt sitten on ihan muutamia kestoja otettu käyttöön, mutta muut vaipat saavat pysyä poissa. Nyt sitten pelastetaan maailmaa oman jaksamisen mukaan jättämällä kertisvaippoja silloin tällöin pois ;) Heh!
Kuosit niissä on aivan ihania ja ajatus siitä että olisi käytetty kestovaippoja oli iso toive. Tuttavat eivät oikein innostuneet ajatuksesta. Saatiin paljon kritiikkiä jo ajatuksesta. "Kuinka jaksette" ja "minä en halua niitä sitten käyttää" -tyylisiä. Ja minä taas olin kuvitellut ompelevani vaippoja itse ja kutovani villapöksyjä. Muutaman imun ja lisäpalan ompeluun se jäi. Se ei oikein mahtunut ajatuksiin enää valvomisten jälkeen. Minä nukutin sen tilalta!
Nukutin päivällä ja illalla. Sekä yöllä. Se oli aika paljon kävelyä, lapsi sylissä tai rattaissa. Aika sekavaa ja väsynyttä aikaa. Myöhemmin kestovaippojen aloittelun tilalle tuli muka aina jotain muuta. Toisinaan ne kauhean söpöt vaipat kaivettiin esiin ja muutamaa pidettiin, mutta sitten se taas jäi. Oli niin paljon helpompaa käyttää niitä kertiksiä (Pampersit ja Liberot ja niiden kivat kerholahjat!)
Tyttösen synnyttyä emme edes kestovaippoja ajatelleet. Poika oli juuri saatu nukkumaan kunnolla öitä. Ekat kotiintulopäivät poika sairasti angiinaa. Sitten oli reissua mm. rippijuhliin ja alkoi remontti sekä jonkin asteista uhmaa oli ilmassa. Sitten neitin vaippa-alueet lehahtivat punaisiksi. Pelastuksena tuli Muumi-vaipat sekä sinkkivoide. Lisäksi tietysti ilmakylvyt. Olimme sitten niin tyytyväisiä muumeihin ettei niitä vaihdettu toisen merkkisiin (ja ne ovat suomalaisia!). Nyt sitten on ihan muutamia kestoja otettu käyttöön, mutta muut vaipat saavat pysyä poissa. Nyt sitten pelastetaan maailmaa oman jaksamisen mukaan jättämällä kertisvaippoja silloin tällöin pois ;) Heh!
Tauluja
Poika on nyt innostunut tekemään tauluja. Ensin laitettiin peleistä kehyksiä mistä oli ne kortit irroitettu. Tänään hän jakeli tauluja joihin oli itse väritellyt kehykset. Kivoja ja värikkäitä pieniä kuvia.
Toisinaan maistuu...
Jes! Taas tuli niin hyvä mieli. Kahden ruokailun ruuat meni kerralla. Olin siis tehnyt hyvän satsin ruokaa jonka oli tarkoitus riittää vielä päivälliseksikin. Ja lounaalla se meni kaikki. Laitoin veneperunoita ja broilerpyöryköitä sekä ananasta. Ananas siis tuli purkista ja pyörykät kaupasta. Hieman hävettää "mainostaa" eineksiä, mutta näin kävi kuitenkin. Suurin onni siis tässä asiassa oli, että poika söi ananaksen ja puoliskan näkkärin lisäksi tällä kertaa 2pientä perunaa ja 4 1/2 pyörykkää.
Ei nyt ollut tarkoitus kertoa näin yksityiskohtaisesti lapsen syömisestä, mutta olen niin tyytyväinen, kun jokin ruoka maistuu oikeasti. Ja olen pyrkinyt nyt kirjoittelemaan kaikenlaista mitä MEILLÄ tapahtuu.
Ei nyt ollut tarkoitus kertoa näin yksityiskohtaisesti lapsen syömisestä, mutta olen niin tyytyväinen, kun jokin ruoka maistuu oikeasti. Ja olen pyrkinyt nyt kirjoittelemaan kaikenlaista mitä MEILLÄ tapahtuu.
tiistai 24. helmikuuta 2015
Ruokalistaa pojan kanssa
Pojan kanssa tehtyä ruokalistaa esittelen hieman teille.
Aamupaloiksi on valikoitunut paljon puuroa sekä marjoja kera kaakaon, leivän sekä jogurtin.
Luonaita ja päivällisiä oli seuraavasti: (Pojalla myös näkkäri ja piimä)Broilerpullat ja makaronisalaatti. Muusi, mureke ja paistettuja porkkanoita. Muusi, kaupan kanapallerot sekä herne-,maissi-, paprikaseos. Lohta, perunalunta sekä porkkana-lanttu raastetta. Veneperunoita ja pihvejä sekä juureslohkoja uunissa.
Välipalaksi tuli: Leipää, juomaa, kasviksia, banaanitikkuja, kerroskiisseliä.
Iltapalaksi: Muroja, puuroa, höyrynakit, päärynää, korppuja, pinaattilättyjä, marjoja ja kananmunavoileivät.
Tässä on siis viiden päivän ruuat, koska viikonloppu ollaan pois, mikäli ei sairastella vielä silloinkin. Melko helposti lista syntyi, kun meillä oli kirjastosta lainassa lasten kuvallisia keittokirjoja sekä lista mihin poika luetteli mieluisimmat ruuat. Ei minusta aivan paha lista.
Aamupaloiksi on valikoitunut paljon puuroa sekä marjoja kera kaakaon, leivän sekä jogurtin.
Luonaita ja päivällisiä oli seuraavasti: (Pojalla myös näkkäri ja piimä)Broilerpullat ja makaronisalaatti. Muusi, mureke ja paistettuja porkkanoita. Muusi, kaupan kanapallerot sekä herne-,maissi-, paprikaseos. Lohta, perunalunta sekä porkkana-lanttu raastetta. Veneperunoita ja pihvejä sekä juureslohkoja uunissa.
Välipalaksi tuli: Leipää, juomaa, kasviksia, banaanitikkuja, kerroskiisseliä.
Iltapalaksi: Muroja, puuroa, höyrynakit, päärynää, korppuja, pinaattilättyjä, marjoja ja kananmunavoileivät.
Tässä on siis viiden päivän ruuat, koska viikonloppu ollaan pois, mikäli ei sairastella vielä silloinkin. Melko helposti lista syntyi, kun meillä oli kirjastosta lainassa lasten kuvallisia keittokirjoja sekä lista mihin poika luetteli mieluisimmat ruuat. Ei minusta aivan paha lista.
Huolestunko?
Kovasti on tullut keskusteltua pojan ruokailusta. Hieman on huolta ilmassa, mutta ei paljon. Kasvikset, lihapullat, leipä, marjat ja puuro maistuvat sekä kana. Tänään alennuimme lahjontaan. Ei muutes toiminut, vaikka olisi poika saanut jokaisesta riisistä suklaapatukan ja kolikon jonka olisi syönyt. Ei mennyt yhtään riisiä, kun joukossa oli ollut kanaliemi. Nuudelit tuossa samassa liemessä keitettynä maistuvat kyllä.
Itsellä on vähän sellainen olo, että onko oltava huolissaan vai ei. Poika on hoikka, mutta syö 1-4 ateriaa päivässä ihan ok. Muista hän näykkii vain jotakin. Paino käyrällä mennään alhaalla, mutta yhä ihan ok käyrällä ja pituus käyrä on aina alaspäin kaartuva. Muuten en noista määristä ole huolissani, mutta tuo pituus hämmästyttää ja ehkä vähän huolestuttaa.
Tässä tämä meidän nalle-taulu josta voi valita annoksensa koon. Kuvan nallet on tehty yhden kirjan kuvan avulla.
Itsellä on vähän sellainen olo, että onko oltava huolissaan vai ei. Poika on hoikka, mutta syö 1-4 ateriaa päivässä ihan ok. Muista hän näykkii vain jotakin. Paino käyrällä mennään alhaalla, mutta yhä ihan ok käyrällä ja pituus käyrä on aina alaspäin kaartuva. Muuten en noista määristä ole huolissani, mutta tuo pituus hämmästyttää ja ehkä vähän huolestuttaa.
Tässä tämä meidän nalle-taulu josta voi valita annoksensa koon. Kuvan nallet on tehty yhden kirjan kuvan avulla.
Tarinakortit
Meillä on taas päässyt vanhat pahvilaatikot leikkeihin. Pitkän mallisesta laatikosta tuli kanootti. Ja yksi pahvilaatikko sai kohtalokseen muuttua korteiksi. Teimme alias/tarinakortit. Niitä voi siis käyttää sananselitykseen tai tarinointiin. Tarinoita voi tehdä esim. sillä tavoin, että ottaa kolme korttia joista kerrotaan tarina tai otetaan kesken tarinaa joku kortti ja siinä oleva kuva liitetään satuun. Satu voi olla itse keksitty tai joku ns. klassikko kuten prinsessa Ruusunen. Nämä tehtiin lähinnä tulevaa sukulointireissua varten, kun automatkaa kertyy kuitenkin useampi sata kilsaa.
Nyt tosiaan tuli kierrätysmatskusta askarreltua, kun meillä on noilla korteilla taipumus kadota tai tulla järsityksi.
maanantai 23. helmikuuta 2015
Ruokailusta päivän kohokohta!
Neuvolassa huomautettiin, kun poika menee pituuskäyrällä todella alhaalla (vanhempansa, kun ovat perheidensä pisimmät) eikä käyrä meinaa kohota. Huono juttu. Painokin menee tasaisesti alakäyrillä. Neuvolaan täytyy mennä sitten extra punnitukseen. Selviäisi tämä pituuskasvun hitaus.
Nyt sitten yritämme saada ruokahalua kasvamaan ja tekemään ruuasta oikein houkuttelevaa. Eli päivänkohokohtaa tehdään. Monia asioita näistä on jo tehty ennemminkin. Tuli vain listattua ruokailun mielekkyyteen liittyviä asioita.
En haluaisi alkaa nipottamaan, koska se ei tuo toivottua tulosta.
Listasimme seuraavaa yhdessä ja erikseen:
-Lisää liikuntaa ja liikkumista
-Lisää ulkoilua, luonnossaliikkumista, luonnossa syömistäkin
- Kiireetöntä
-Arkirytmin pitäminen
-Makea vähälle
- Ei välipaloja, ei napostelua
- Väriä ruokiin
- Kaikki pöydässä samaan aikaan. Ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä
- Herkullisen näköisiä annoksia. Ei ylimääräistä tavaraa pöydässä.
- Ruoka tehdään yhdessä
- Kehuja
- Ruokalistan teko yhdessä
- Itse saa ottaa tai valita ainakin annoksen koon. Tällä hetkellä seinällä on iso karhu, keskikokoinen karhu ja pikkukarhu (lempi sadun mukaan)
- Lisäksi meillä palasi pallotaulu kannustajaksi. Katotaan miten se nyt toimii. Lapset tykkäävät tästä eli valitsemansa annoksen syötyään saa värittää pallon ja tietystä määrästä palloja saa pienen yllätyksen. (Kirjainmagneetteja on yhä jäljellä). Ja tuon annoksen jälkeen saa toki lisää niin paljon kuin haluaa. Ehkä vähän sekavaa, mutta lapset ovat tyytyväisiä tähän.
Nyt sitten yritämme saada ruokahalua kasvamaan ja tekemään ruuasta oikein houkuttelevaa. Eli päivänkohokohtaa tehdään. Monia asioita näistä on jo tehty ennemminkin. Tuli vain listattua ruokailun mielekkyyteen liittyviä asioita.
En haluaisi alkaa nipottamaan, koska se ei tuo toivottua tulosta.
Listasimme seuraavaa yhdessä ja erikseen:
-Lisää liikuntaa ja liikkumista
-Lisää ulkoilua, luonnossaliikkumista, luonnossa syömistäkin
- Kiireetöntä
-Arkirytmin pitäminen
-Makea vähälle
- Ei välipaloja, ei napostelua
- Väriä ruokiin
- Kaikki pöydässä samaan aikaan. Ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä
- Herkullisen näköisiä annoksia. Ei ylimääräistä tavaraa pöydässä.
- Ruoka tehdään yhdessä
- Kehuja
- Ruokalistan teko yhdessä
- Itse saa ottaa tai valita ainakin annoksen koon. Tällä hetkellä seinällä on iso karhu, keskikokoinen karhu ja pikkukarhu (lempi sadun mukaan)
- Lisäksi meillä palasi pallotaulu kannustajaksi. Katotaan miten se nyt toimii. Lapset tykkäävät tästä eli valitsemansa annoksen syötyään saa värittää pallon ja tietystä määrästä palloja saa pienen yllätyksen. (Kirjainmagneetteja on yhä jäljellä). Ja tuon annoksen jälkeen saa toki lisää niin paljon kuin haluaa. Ehkä vähän sekavaa, mutta lapset ovat tyytyväisiä tähän.
Kamala hammaspeikko
Meillähän oli tuo 4v hammaslääkäri. PAINEITA!!! Pojan perähampaassa oli jotain jälkeä mahdollisesti alkavasta reiästä. IIIKKKK!!!!
En kestä. Olenhan tehnyt paljon töitä noiden pikku hampaiden eteen. Meille sanottiin että mikäli siinä alkaa näkyä jotain tai tulee kipua on varattava heti aika koska jonot ovat pitkät. Joka ilta on nyt hinkattu hammasta reippaasti (en toki halua mitenkään huolestuttaa poikaa).
No tottahan meillä pestään kaksi kertaa päivässä hampaat ja oikeanlaisella hammastahnalla. Xylitolia lapset saavat ruuan jälkeen.Yritän pitää janojuoman vedessä ja herkut haluaisin pitää vähissä. Sähköhammasharja ostettiin pojallekin, mutta hän ei ole sitä suostunut ottamaan suuhunsa. Hampaiden pesu ei muutenkaan kuulu huippujuttuihin.
Hammasvälien lankailuun pitäisi vielä panostaa. Itse putsailen niitä tikulla ja purskutan hammasvettä sekä välillä putsaan kieltäni (valitettavasti siihen kertyy bakteereja). Ateria rytmi meillä on tarkka 5-6 ateriaa päivässä. Hampaita värjäävistä ruuista ja juomista en ole vielä luopunut.
Lasten kanssa meillä on satuiltu hiirestä joka siivoaa lattian, katon ja seinät. Niin on saatu melko hyvin hampaat putsattua.
En kestä. Olenhan tehnyt paljon töitä noiden pikku hampaiden eteen. Meille sanottiin että mikäli siinä alkaa näkyä jotain tai tulee kipua on varattava heti aika koska jonot ovat pitkät. Joka ilta on nyt hinkattu hammasta reippaasti (en toki halua mitenkään huolestuttaa poikaa).
No tottahan meillä pestään kaksi kertaa päivässä hampaat ja oikeanlaisella hammastahnalla. Xylitolia lapset saavat ruuan jälkeen.Yritän pitää janojuoman vedessä ja herkut haluaisin pitää vähissä. Sähköhammasharja ostettiin pojallekin, mutta hän ei ole sitä suostunut ottamaan suuhunsa. Hampaiden pesu ei muutenkaan kuulu huippujuttuihin.
Hammasvälien lankailuun pitäisi vielä panostaa. Itse putsailen niitä tikulla ja purskutan hammasvettä sekä välillä putsaan kieltäni (valitettavasti siihen kertyy bakteereja). Ateria rytmi meillä on tarkka 5-6 ateriaa päivässä. Hampaita värjäävistä ruuista ja juomista en ole vielä luopunut.
Lasten kanssa meillä on satuiltu hiirestä joka siivoaa lattian, katon ja seinät. Niin on saatu melko hyvin hampaat putsattua.
Täydellisyyden tavoittelua
Yllätyksekseni olen löytänyt itsestäni täydellisyyden tavoittelijan. Mistäköhän tämä on tullut?! Minä en todellakaan ole aina ollut sitä. Kunhan saan tämän valmiiksi -ihminen olen ollut aina aiemmin tai niin ainakin luulin. Nyt lasten myötä on tämä on vain kasvanut jostain syvältä minusta, vähän pulppuillen. En tiedä pidänkö tästä puolesta itsessäni. Se on hyvä jossain mielessä, mutta luo lisää paineita.
Millainen sitten on minulle täydellinen ihminen tai minkälaisen ihmisen yritän itsestäni luoda. Aina on toki oltava valmis kaikessa, mutta opittava täydellisesti jokin uusi taito joka on toki jo valmiiksi osattava. Tämähän onkin niin mahdollista. On oltava kaikille mukava vaikka he olisivat sinulle millaisia tahansa. Hyvät hampaat, hyvä kunto ja terveellinen ravinto ovat oltava. Liikumminen on oltava nautintoa ja joka päiväistä. Aikaa on oltava kaikkeen jopa rentoutumiseen ja tietysti uneen sekä kaiken on oltava stressitöntä. Luonnossa on liikuttava luonnollisesti. Lisäksi on oltava säästäväinen, ekologinen ja kierrätettävä kaikki. Tietysti omavaraisuus olisi plussaa. Sekä ostokset ovat oltava tarpeellisia, lapsia kehittäviä, kestäviä, suomalaisia ja laadukkaita ja ehdottomasti eettisiä.
Vapaaehtoistyö ainakin jäi vielä tuosta listasta.
Luon näköjään itselleni todella kovat paineet. Oi voi kun kaikki neuvolassa jne tietäisivät kuinka kovat paineet minulla on mm. lasten kasvatustavoitteiden saavuttamiseen varmaan sanottaisiin, että hellitä. Mutta niin ei kyllä kukaan sano koska en tule ikinä pääsemään tavoitteisiini.
Millainen sitten on minulle täydellinen ihminen tai minkälaisen ihmisen yritän itsestäni luoda. Aina on toki oltava valmis kaikessa, mutta opittava täydellisesti jokin uusi taito joka on toki jo valmiiksi osattava. Tämähän onkin niin mahdollista. On oltava kaikille mukava vaikka he olisivat sinulle millaisia tahansa. Hyvät hampaat, hyvä kunto ja terveellinen ravinto ovat oltava. Liikumminen on oltava nautintoa ja joka päiväistä. Aikaa on oltava kaikkeen jopa rentoutumiseen ja tietysti uneen sekä kaiken on oltava stressitöntä. Luonnossa on liikuttava luonnollisesti. Lisäksi on oltava säästäväinen, ekologinen ja kierrätettävä kaikki. Tietysti omavaraisuus olisi plussaa. Sekä ostokset ovat oltava tarpeellisia, lapsia kehittäviä, kestäviä, suomalaisia ja laadukkaita ja ehdottomasti eettisiä.
Vapaaehtoistyö ainakin jäi vielä tuosta listasta.
Luon näköjään itselleni todella kovat paineet. Oi voi kun kaikki neuvolassa jne tietäisivät kuinka kovat paineet minulla on mm. lasten kasvatustavoitteiden saavuttamiseen varmaan sanottaisiin, että hellitä. Mutta niin ei kyllä kukaan sano koska en tule ikinä pääsemään tavoitteisiini.
Sitkeät taudit
Nyt meillä taas sairastetaan. Miehellä on poskiontelotulehdukseen kuuri. Ja poika yskii. Kuuri ei purru (3-4 päivän sisälläpä tuon pitäis purra) ja olo yhä kurja. Omaan työterveyteen eikä terveyskeskukseen saanu maanantaille aikoja sunnuntaina/maanantaina aamulla soittaessa. Mutta todistus töihin tarvittais, joten ei kun yksityiselle ja sinnekin sai ajan vasta iltapäivälle. Töihin nyt on kuitenkin jo ennen kahtatoista ilmoitettava jos on sairauslomalla yön työvuorosta. Hieman haastava tilanne. No nyt vaan sänkyyn niin paranee. Viikonloppuna olisi sukulointi reissu tiedossa, mut saapa nähdä ollaanko kaikki kunnossa.
Yhdessä parempi
Lapset on aika paljon alkaneet tappelemaan leluista. Eilen jaettiin dinomaa(jonka saa kahteen osaan) ja dinot. Jakaminen meni vallan mahtavasti. Sitten poika järjesti omat dinot alustalleen ja tyttö lastasi omansa omalleen. Olis pitäny saada kuva kuinka erilailla alustan dinot oli järjestetty ;) Sitten tuli hiljainen hetki ja molemmat tajus ettei yksin ollutkaan kivaa vaan yhdes oli mukavampi leikkiä niinpä alustat yhdistettiin.
maanantai 16. helmikuuta 2015
Pihi
Välillä olen melko pihi, todellakin. Ainakin näin sanoisi mieheni, joka käyttää rahaa paljon mielummin kuin minä. Varsinkin nykyään mietin todella paljon tarvinko jotain tavaraa vai en. Melko vähällä sitä kuitenkin pärjää. Pärjää jos karsii turhat menot. Nyt kun meillä on ollut toinen hoitovapaalla on rahat olleet välillä tiukoilla ja menoja on laskettu. Ja kun minä menen töihin tippuvat tulot vielä, koska minun palkkani on pienempi kuin mieheni palkka. Ja taas kun menemme molemmat töihin tulee eteen toisen auton hankinta sekä lasten hoitomaksut jne. Hirvittääpä tuo hieman jo valmiiksi. Opintojen aloitus on meillä molemmilla haaveissa, joka ei hirveästi tuohon yhtälöön sopisi. Mutta harkittava on. Mieheni tekee sellaista työtä jossa kroppa ei tule kestämään koko työelämää ja minun on myös mietittävä kroppani kestävyyttä sairauteni takia. Vaikka itselläni on kyllä tosi mieluisa työ, hieman fyysinen vaan.
Monessa asiassa pyrin säästämään rahaa ja mahdollisesti myös hieman luontoa (kierrätys). Joissakin asioissa rahaa on helppo säästää, mutta kaikkialla ei. Menneisyydelläni on kuitenkin vaikutusta myös tähän säästelijäisyyteen.
Minulla on ollut varmaan 10 vuotta sama puhelin. Mieheni osti minulle kosketusnäyttöpuhelimen lahjaksi. Ja hain liittymää asenteella, että maksut halpenee, kun laitan pois tekstariliittymäni, mutta ei vaan hinta nousi melkein kympillä. Ei kiva ollenkaan. No asiat nyt on vain näin eikä vaihtoehtoja ollut kuin kaksi ja valitsin puhelimen säilyttämisen, koska välillä sitä tarvii.
Oon tässä välillä lueskellut aiheesta kirjoituksia mm.kitupiikitär-blogia. Suuressa osassa on samoja juttuja joita käytän eli tyyliin "älä mene nälkäisenä kauppaan" tai "tee kauppalista", jotka olivat minulle jotenkin itsestäänselvyyksiä ja kauhistelin kuinka joku jaksaa käydä joka päivä töiden jälkeen kaupasaa ilman kauppalistaa. Mulle se olis toivotonta. Tuosta kyseisestä blogista löysin kivoja juttuja. Tarvisin kyllä vielä ideoita siihen miten saisin kivoja lahjoja edullisesti, koska niihin meillä menee paljon rahaa. Samoin , kun siihen miten tekisi ravitsevaa ja terveellistä ruokaa vähällä rahalla. Lisäksi haluaisin lapsille mukavaa puuhaa jossa liikutaan ja puretaan energiaa, jota voisi koko perhe tehdä yhdessä.
Jos on pakko olla pihi se ei kuitenkaan ole kivaa. Olisi kiva, kun sillä jäisi rahaa tilille eikä joutuisi miettimään miten pärjää. Lapsillekin haluan opettaa tarkkaa rahan käyttöä. Nykyään on niin paljon nuoria jotka ovat joutuneet rahavaikeuksiin.
Monessa asiassa pyrin säästämään rahaa ja mahdollisesti myös hieman luontoa (kierrätys). Joissakin asioissa rahaa on helppo säästää, mutta kaikkialla ei. Menneisyydelläni on kuitenkin vaikutusta myös tähän säästelijäisyyteen.
Minulla on ollut varmaan 10 vuotta sama puhelin. Mieheni osti minulle kosketusnäyttöpuhelimen lahjaksi. Ja hain liittymää asenteella, että maksut halpenee, kun laitan pois tekstariliittymäni, mutta ei vaan hinta nousi melkein kympillä. Ei kiva ollenkaan. No asiat nyt on vain näin eikä vaihtoehtoja ollut kuin kaksi ja valitsin puhelimen säilyttämisen, koska välillä sitä tarvii.
Oon tässä välillä lueskellut aiheesta kirjoituksia mm.kitupiikitär-blogia. Suuressa osassa on samoja juttuja joita käytän eli tyyliin "älä mene nälkäisenä kauppaan" tai "tee kauppalista", jotka olivat minulle jotenkin itsestäänselvyyksiä ja kauhistelin kuinka joku jaksaa käydä joka päivä töiden jälkeen kaupasaa ilman kauppalistaa. Mulle se olis toivotonta. Tuosta kyseisestä blogista löysin kivoja juttuja. Tarvisin kyllä vielä ideoita siihen miten saisin kivoja lahjoja edullisesti, koska niihin meillä menee paljon rahaa. Samoin , kun siihen miten tekisi ravitsevaa ja terveellistä ruokaa vähällä rahalla. Lisäksi haluaisin lapsille mukavaa puuhaa jossa liikutaan ja puretaan energiaa, jota voisi koko perhe tehdä yhdessä.
Jos on pakko olla pihi se ei kuitenkaan ole kivaa. Olisi kiva, kun sillä jäisi rahaa tilille eikä joutuisi miettimään miten pärjää. Lapsillekin haluan opettaa tarkkaa rahan käyttöä. Nykyään on niin paljon nuoria jotka ovat joutuneet rahavaikeuksiin.
365 puuhaa, maaliskuu
Ja puuhia maaliskuulle. On tainnut kyllä tulla samojakin puuhia näihin, mutta ne ovatkin olleet meillä mieluisimmat.
Tossa yhtenä päivänä testattiin maistavatko lapset silmät kiinni purjon ja sipulin eron, kun molempia oltiin laittamassa ruokaa ja hyvää vauhtia olivat kaikki purjon ja sipulin palat katoamassa leikkuulaudalta. Vaikea oli kuulemma tunnistaa kummasta oli kysymys, erityisesti palojen ollessa pieniä.
Pakko vielä tähän kertoa, että näin iglun teko koneen ja oli heti pakko kattella hintaa josko sellaisen saisi vaikka jonkun kanssa yhdessä hankittua, mutta hintaa oli ainakin vielä 200-300 euro eli aika kallis muutaman päivän touhuksi. Sitten kyllä aloin miettimään sitäkin miten hauskaa sen kanssa touhuilu voisi olla. Meillä menee kuitenkin yhden yön reissuun helposti enempi rahaa ja jos joku muukin perhe siitä innostuisi olisi hankinnasta jo puolet maksettu. Säilytys pitäisi sitten vielä miettiä.
Ja sitten näihin puuhiin eli maaliskuulle touhuilua!
-Isin synttärikortin askartelua. Eli meillä on isin synttärit heti maaliskuun alussa.
-Iskalle tehdään varmaan kakkukin. Lisäksi ajattelin, että lasten kanssa voisi tehdä vielä silloin aamusämpylätkin. Ehkäpä sydämen muotoisen ja mielikuvitusta käyttäen lisää
-Retki kalatiskille. Meidän lähikaupassa on pieni kalatiski, mutta jos veisi lapset kattelemaan vähän isompaa kalatiskiä niin näkisivät kuinka iso valikoima kalojakin on. Nyt on kuitenkin yritetty tehdä enemmän kalaruokia (ohjeiden kirjoitus tänne on vaan vähän jäänyt).
-Askartelupäivä elikkä kaikkia kerättyjä askartelutarvikkeita pöydälle ja niistä tehdään jotain mitä lasten mieleen tulee ja siis todellakin kauan ja rauhassa.
-Kirjastoon
-Uimahalliin
- Sadutus
- Kevään merkkejä etsimään. Jostakin nettisivuilta pitäisi löytyä sellaisia valmiita kaavakkeitakin. Mutta ajattelin että tehdään oma hyödyntämällä vanhoja lehtiä.
- Kirjastosta voisi tuoda jonkun kirjan jossa on tietoa liikenteessä liikkumisesta. Muistaakseni Miinasta ja Manustakin löytyy joku liikennekirja. Ja sitä myötä taas mietitään liikenteessä liikkumista. Sekä pyörä kevät kuntoon, jos lumet ehtii sulaa loppu kuuhun mennessä.
-Mitä jos syttyy tulipalo? Tajusin juuri yhtenä päivänä ettei minun lapseni varmaan tiedä mitä on tehtävä, jos syttyy tulipalo. Meillä on kuitenkin useampi tulisijakin kotona.
-Metsäretki kera liikunta radan eli mistä voisi hypätä ja minkä päälle kiivetä jne...
-Taikataikina
-Pillillä ja hammasharjalla maalaamista; Juuri vaihdoimme uudet hammasharjat niin saamme vanhoilla maalailla esim roiskemaalausta.
-Sitten niitä paperi ja leikkaustehtäviä. Nyt oli kova into juuri tehdä pahvista sellaisia "palapeliä" jonka yläosaan tuli numero ja alaosaan yhtämonta kuvaa esim. lehdistä leikattuja hedelmiä. Niitä sitten molemmat lapset tekivät.
- Spiraalin leikkaamista eli ympyrästä spiraaliksi ja se kiinnitetään kissan niin sille saadaan häntä. Ehkäpä saamme tästä jo ensimmäisen pääsiäis-askartelun.
-Rusettit kaikkiin nauhakenkiin. Ensin harjoitellaan ja sitten laitetaan kenkiä ympäri huonetta ja nauhakenkiin olisi saa´va rusetit.
-Musiikki vaikuttaa tunnelmaan: Yhtenä päivänä tätä jo kokeiltiin, kun poika pelkäsi yhtä ohjelmaa. Sitten otin siitä äänen pois ja hän huomasi kuinka musiikki oli tehnyt siitä pelottavan. Nyt ajattelin soittaa surullisia ja iloisia musiikkeja ja sitten maalataan tai muovaillaan samalla.
-Pää-olkapää-polvet musiikki ja liikunta leikkejä.
-Jääpalaleikkiä. Miten jäät sulavat, loiskuvat, liukuvat kelluvat jne... Ei ollakaan vielä koitettu.
-Siemeniä purkkiin. Tää on kyllä niin kivaa puuhaa. Melkein mitä vaan voi istutella ja erilaisiin purkkeihin ja vaikka sukkahousuista leikattuun palaseen. Vanhaan rikkinäiseen kumppariin jne...
- Pallo. Ihan mitä vaan palloilua. Maaliin potkuja, vieritystä, heittelyä jne... Tähän sitten voikin ottaa ihan millaisia vaan palloja. Vaikkapa sanomalehdestä tehdyn rutun. Tuossa voi heitellä toki noppaakin jos on iso noppa. Meillä lapset ovat tehneet maitopurkkien pohjaosista noppia eli kahdesta pestystä maitopurkista leikataan pohjan korkuiset pohjat ja ne laitetaan sisälkkäin ja päälle numerot.
-Kuvia joista pala pois. Saman kokoisille pahvipaloille liimataan lehdistä selkeitä isoja kuvia ja niiden kulmasta leikataan samankokoinen pala pois. Palat sekoitetaan ja ei kun kokoamaan. Kun kuvia on paljon voi siinä olla haastetta neljä vuotiaallekin. Jos haluaa voi ottaa aikaakin. Meillä ainakin niiden korttien teosta ainakin innostuttaisiin ja pikkusiskollekin löytyy puuhaa.
-Siivotaan kenkähylly. Mahtavaa parien etsimispuuhaa erityisesti meidän tyttöselle. Meillä on iso kenkähylly joten siinä saa isoveli olla avuksi. Ylpeä apulainen!
-Samalla idealla. Tehdään pikkusiskolle palapeli.
- Avaimen piilotus -leikki. Molemmat tykkää etsiä esim nallea joka on piilossa huoneessa. Leikin tätä lasten kanssa välillä kylässä jossa ei ole muita lapsia ja haluan hetken jutella jonkun aikuisen kanssa vielä ennen lähtöä, kun lapset eivät enää jaksaisi olla.
-Mistä ääni kuuluu? Erilaisia esineitä joista saadaan kuulumaan ääni. Ja lapset kuuntelevat sen silmät kiinni ja sitten mietitään mikä esine ja miten. Putosiko esine vai koputinko sillä pöytää...
- Silmät kiinni maistamista. Poika on välillä ennakkoluuloinen, mutta tämä herättää kiinnostuksen. Ensin esittelen silmät auki mitä maistellaan.
- Revi. Repiminen on yllättävän vaikeaa, kun olisi saatava muoto aikaan. Me revitään jo nyt joulukortteihin sydämiä jos ehdimme.
- Ompelukuva. Itsetehdyssä on luonnetta.
-Pistelykuva. Näitäkin voi hyödyntää korteissa.
-Kun kirjaimet kiinnostaa leikataan niitä mainoksista.
Ja sitten aletaan valmistautua pääsiäiseen: askarteluja, satuja, tehtäviä, leipomista, kirjoja, värityskuvia, näyttelemistä, sorminukkeja, varjokuvia, trullitteluasut jne... Jotain voi tehdä jo nyt ja loppuja sitten lähempänä. Kohta saa istuttaa ohrankin, jos sitä istuttaa... Toivottavasti saan näistä jutuista paljon kuvia!
Tossa yhtenä päivänä testattiin maistavatko lapset silmät kiinni purjon ja sipulin eron, kun molempia oltiin laittamassa ruokaa ja hyvää vauhtia olivat kaikki purjon ja sipulin palat katoamassa leikkuulaudalta. Vaikea oli kuulemma tunnistaa kummasta oli kysymys, erityisesti palojen ollessa pieniä.
Pakko vielä tähän kertoa, että näin iglun teko koneen ja oli heti pakko kattella hintaa josko sellaisen saisi vaikka jonkun kanssa yhdessä hankittua, mutta hintaa oli ainakin vielä 200-300 euro eli aika kallis muutaman päivän touhuksi. Sitten kyllä aloin miettimään sitäkin miten hauskaa sen kanssa touhuilu voisi olla. Meillä menee kuitenkin yhden yön reissuun helposti enempi rahaa ja jos joku muukin perhe siitä innostuisi olisi hankinnasta jo puolet maksettu. Säilytys pitäisi sitten vielä miettiä.
Ja sitten näihin puuhiin eli maaliskuulle touhuilua!
-Isin synttärikortin askartelua. Eli meillä on isin synttärit heti maaliskuun alussa.
-Iskalle tehdään varmaan kakkukin. Lisäksi ajattelin, että lasten kanssa voisi tehdä vielä silloin aamusämpylätkin. Ehkäpä sydämen muotoisen ja mielikuvitusta käyttäen lisää
-Retki kalatiskille. Meidän lähikaupassa on pieni kalatiski, mutta jos veisi lapset kattelemaan vähän isompaa kalatiskiä niin näkisivät kuinka iso valikoima kalojakin on. Nyt on kuitenkin yritetty tehdä enemmän kalaruokia (ohjeiden kirjoitus tänne on vaan vähän jäänyt).
-Askartelupäivä elikkä kaikkia kerättyjä askartelutarvikkeita pöydälle ja niistä tehdään jotain mitä lasten mieleen tulee ja siis todellakin kauan ja rauhassa.
-Kirjastoon
-Uimahalliin
- Sadutus
- Kevään merkkejä etsimään. Jostakin nettisivuilta pitäisi löytyä sellaisia valmiita kaavakkeitakin. Mutta ajattelin että tehdään oma hyödyntämällä vanhoja lehtiä.
- Kirjastosta voisi tuoda jonkun kirjan jossa on tietoa liikenteessä liikkumisesta. Muistaakseni Miinasta ja Manustakin löytyy joku liikennekirja. Ja sitä myötä taas mietitään liikenteessä liikkumista. Sekä pyörä kevät kuntoon, jos lumet ehtii sulaa loppu kuuhun mennessä.
-Mitä jos syttyy tulipalo? Tajusin juuri yhtenä päivänä ettei minun lapseni varmaan tiedä mitä on tehtävä, jos syttyy tulipalo. Meillä on kuitenkin useampi tulisijakin kotona.
-Metsäretki kera liikunta radan eli mistä voisi hypätä ja minkä päälle kiivetä jne...
-Taikataikina
-Pillillä ja hammasharjalla maalaamista; Juuri vaihdoimme uudet hammasharjat niin saamme vanhoilla maalailla esim roiskemaalausta.
-Sitten niitä paperi ja leikkaustehtäviä. Nyt oli kova into juuri tehdä pahvista sellaisia "palapeliä" jonka yläosaan tuli numero ja alaosaan yhtämonta kuvaa esim. lehdistä leikattuja hedelmiä. Niitä sitten molemmat lapset tekivät.
- Spiraalin leikkaamista eli ympyrästä spiraaliksi ja se kiinnitetään kissan niin sille saadaan häntä. Ehkäpä saamme tästä jo ensimmäisen pääsiäis-askartelun.
-Rusettit kaikkiin nauhakenkiin. Ensin harjoitellaan ja sitten laitetaan kenkiä ympäri huonetta ja nauhakenkiin olisi saa´va rusetit.
-Musiikki vaikuttaa tunnelmaan: Yhtenä päivänä tätä jo kokeiltiin, kun poika pelkäsi yhtä ohjelmaa. Sitten otin siitä äänen pois ja hän huomasi kuinka musiikki oli tehnyt siitä pelottavan. Nyt ajattelin soittaa surullisia ja iloisia musiikkeja ja sitten maalataan tai muovaillaan samalla.
-Pää-olkapää-polvet musiikki ja liikunta leikkejä.
-Jääpalaleikkiä. Miten jäät sulavat, loiskuvat, liukuvat kelluvat jne... Ei ollakaan vielä koitettu.
-Siemeniä purkkiin. Tää on kyllä niin kivaa puuhaa. Melkein mitä vaan voi istutella ja erilaisiin purkkeihin ja vaikka sukkahousuista leikattuun palaseen. Vanhaan rikkinäiseen kumppariin jne...
- Pallo. Ihan mitä vaan palloilua. Maaliin potkuja, vieritystä, heittelyä jne... Tähän sitten voikin ottaa ihan millaisia vaan palloja. Vaikkapa sanomalehdestä tehdyn rutun. Tuossa voi heitellä toki noppaakin jos on iso noppa. Meillä lapset ovat tehneet maitopurkkien pohjaosista noppia eli kahdesta pestystä maitopurkista leikataan pohjan korkuiset pohjat ja ne laitetaan sisälkkäin ja päälle numerot.
-Kuvia joista pala pois. Saman kokoisille pahvipaloille liimataan lehdistä selkeitä isoja kuvia ja niiden kulmasta leikataan samankokoinen pala pois. Palat sekoitetaan ja ei kun kokoamaan. Kun kuvia on paljon voi siinä olla haastetta neljä vuotiaallekin. Jos haluaa voi ottaa aikaakin. Meillä ainakin niiden korttien teosta ainakin innostuttaisiin ja pikkusiskollekin löytyy puuhaa.
-Siivotaan kenkähylly. Mahtavaa parien etsimispuuhaa erityisesti meidän tyttöselle. Meillä on iso kenkähylly joten siinä saa isoveli olla avuksi. Ylpeä apulainen!
-Samalla idealla. Tehdään pikkusiskolle palapeli.
- Avaimen piilotus -leikki. Molemmat tykkää etsiä esim nallea joka on piilossa huoneessa. Leikin tätä lasten kanssa välillä kylässä jossa ei ole muita lapsia ja haluan hetken jutella jonkun aikuisen kanssa vielä ennen lähtöä, kun lapset eivät enää jaksaisi olla.
-Mistä ääni kuuluu? Erilaisia esineitä joista saadaan kuulumaan ääni. Ja lapset kuuntelevat sen silmät kiinni ja sitten mietitään mikä esine ja miten. Putosiko esine vai koputinko sillä pöytää...
- Silmät kiinni maistamista. Poika on välillä ennakkoluuloinen, mutta tämä herättää kiinnostuksen. Ensin esittelen silmät auki mitä maistellaan.
- Revi. Repiminen on yllättävän vaikeaa, kun olisi saatava muoto aikaan. Me revitään jo nyt joulukortteihin sydämiä jos ehdimme.
- Ompelukuva. Itsetehdyssä on luonnetta.
-Pistelykuva. Näitäkin voi hyödyntää korteissa.
-Kun kirjaimet kiinnostaa leikataan niitä mainoksista.
Ja sitten aletaan valmistautua pääsiäiseen: askarteluja, satuja, tehtäviä, leipomista, kirjoja, värityskuvia, näyttelemistä, sorminukkeja, varjokuvia, trullitteluasut jne... Jotain voi tehdä jo nyt ja loppuja sitten lähempänä. Kohta saa istuttaa ohrankin, jos sitä istuttaa... Toivottavasti saan näistä jutuista paljon kuvia!
perjantai 13. helmikuuta 2015
Talviloma retki ja 4v hammaslääkäri
Miehellä oli palkaton päivä tossa yhtenä päivänä. Vietimme päivän talviloman yhdessä, kun hänellä ei ollut mahdollisuutta saada talvilomaviikkoa. No siis tiivistimme viikon yhteen päivään ja menimme Seinäjoen Jouppiskalle ja siellä olevalle esteettömälle luontopolulle. Olemme käyneet siellä aiemminkin joten paikka oli tuttu. Parkkipaikasta osa oli pois käytöstä, kun siinä oli jotain rakennusjuttuja. Mutta hyvin ainakin silloin autot mahtuivat. Me menille pulkkaillen/kävellen lepakkolaavulle. Muita laavulla ei ollut joten saimme olla kaikessa rauhassa. Muutamia ohikulkijoita toki oli, mutta ei se yhtään häirinnyt.
Mukaan oli pakattu; varahanskat sekä ohuet hanskat ruokailua varten, tulitikut, termariin kuumaa mehua, talouspaperirulla, eväät, sinappi, puukko, istuinalustat, pulkka, peitto, mukit, tytölle nokkamuki, taskulamppu, ea-laukku, vaippa ja harso sekä kosteuspyyhkeitä. Lapsille juomapullot.
Eväänä; Nugetit, makkaraa, leipää, banaania, suklaakeksejä, suklaata ja pikkupullia sekä mehua.
Saatiin sitten masut täyteen, kun oltiin ruoka-aikaan osittain reissun päällä.
Tosi kiva reissu! Tarkoitus oli käydä katsomassa vielä pulkkamäen kunto, mutta lapset olivat jo niin väsyksissä ettei sinne enää menty.
Ja yöksi kotiin :)
Tuonne, kun pitää ajella korkealle ylös menevä tie jännitin hieman sen kuntoa, mutta sielä ollessamme se hiekoitettiin vielä uudelleen ja todella hyvin niin ei tarvinnut arkailla autolla menon kanssa
Muutes tänään oli 4v hammaslääkäri pojalla. Reipas poika vaikka jännittikin ja kotoa lähtiessä kiukutti. Hammashoitaja kyllä osasi asiansa todella hyvin. Koko ajan sai pidettyä pojan mukana touhussa ja kaikki sujui todellakin mainiosti. Suu aukesi ja hampaita laskettiin. Nyt vain toivotaan etteivät maitohampaat saa reikiä. Panostetaan taas ruokarytmiin, ksylitolin syöntiin, makean vähässä pitoon, vettä janojuomaksi, hampaat harjataan ja langataan. Pitää harkita sähköhammasharjan hankintaa. Sellaisin eväin sieltä lähdettiin. Haluaisin opettaa lapsia pitämään hyvää huolta hampaistaankin. Itse kun olen joutunut käymään paikkauttamassa reikiä ja jopa juurihoidettavana.
Päivän positiiviset: reipas poika hammaslääkärissä, tämän päivän ulkoilu sekä se etten ole ollut kovin väsynyt vaikka nukuin yölä todella huonosti.
Askartelua
Poika on tehnyt kortteja ja pelejä minkä on ehtinyt. Lisäksi nyt hän on innostunut tekemään palapelejä. Kaikki kaurahiutalepurkit jne pahvit ovat muuttuneet palapeleiksi. Ja vesivärit sekä piirtely ovat vieläkin tärkeitä. Nyt on myös paljon pelailtu. Muistipeli on ehkä suosikki. Meidän vanhempien pitäisi olla koko ajan tekemässä hänelle tehtäviä. Viimeksi tein A4 paperin molemmin puolin ja se oli äkkiä tehty. Tein; numerosta numeroon kuvan josta siis tulee jonku kuva, viivan jatkamista, missä ryhmissä on yhtä paljon, laskutehtäviä, sanallinen piirtämistehtävä ja siinä taisi olla myös se missä piti kuvista miettiä mikä kuuluu kylmään.
Liikkumista
Poikaa pitää hieman innostaa, että hän tekisi niitä itselleen vaikeita liikunnallisia juttuja. Hän nykyään pyöräilee, ui kellukkeen avulla (ainakin kesällä onnistui), seisoo yhdellä jalalla, tekee kuperkeikkoja, kiipeää, seisoo päällä seinää vasten, hiihtää, hieman luistelee... mutta EI hypi kunnolla. Saan aina neuvon; "liikkukaa enemmän" TAI "harjoitelkaa sitä!" Ja niin olemme harjoitelleetkin. Kaikki muu onnistuu ihan ok. Palloilu on myös hieman haastavaa.
Siis nyt olemme lisänneet liikkumista. Tekee hyvää minullekin. Tossa yhtenä päivänä teimme sisään liikuntaradan. Siis teemme nämä kaikki lasten ehdoilla ja innostuksen mukaan eikä pakottamalla. Meillä oli oikein hauskaa liikuntaradalla.
Meillä oli keittiönpöydän ympäri menevä rata joka alkoi vuorikiipeilyllä (eli mentiin tuolien yli ja ali). Hieman meinasin jäädä jumiin. Lapsiltapa tuo onnistuikin hyvin ja nopeaa. Sitten hyppelimme kiveltä toiselleeli tyynyltä tyynylle) purossa jonka jälkeen päädyimme ohuelle sillalle(viivalla kävelyä) samalla poimimme aarteita vedestä. Hiippailimme hiljaa varpailla ettei kukaan huomaisi meitä. Siitä selvittyämme täytyi kookospähkinöitä (=palloja) saada koriin. Yritimme leikkiä kurkia seisten paikallaan yhdellä jalalla jonka jälkeen varpaat kipeytyivät niin että oli kuljettava kantapäillä ja lopuksi kierähdimme kuperkeikalla kotiin.
Molemmilla lapsilla oli hauskaa ja tyttönenkin selvisi hyvin vaikka ei ilman tukea seisokaan yhdellä jalalla vielä.
Siis nyt olemme lisänneet liikkumista. Tekee hyvää minullekin. Tossa yhtenä päivänä teimme sisään liikuntaradan. Siis teemme nämä kaikki lasten ehdoilla ja innostuksen mukaan eikä pakottamalla. Meillä oli oikein hauskaa liikuntaradalla.
Meillä oli keittiönpöydän ympäri menevä rata joka alkoi vuorikiipeilyllä (eli mentiin tuolien yli ja ali). Hieman meinasin jäädä jumiin. Lapsiltapa tuo onnistuikin hyvin ja nopeaa. Sitten hyppelimme kiveltä toiselleeli tyynyltä tyynylle) purossa jonka jälkeen päädyimme ohuelle sillalle(viivalla kävelyä) samalla poimimme aarteita vedestä. Hiippailimme hiljaa varpailla ettei kukaan huomaisi meitä. Siitä selvittyämme täytyi kookospähkinöitä (=palloja) saada koriin. Yritimme leikkiä kurkia seisten paikallaan yhdellä jalalla jonka jälkeen varpaat kipeytyivät niin että oli kuljettava kantapäillä ja lopuksi kierähdimme kuperkeikalla kotiin.
Molemmilla lapsilla oli hauskaa ja tyttönenkin selvisi hyvin vaikka ei ilman tukea seisokaan yhdellä jalalla vielä.
tiistai 10. helmikuuta 2015
Ilon ja hieman kyyneleidenkin päivä
Aamupäivällä lähtiessämme autolle huomasimme kuinka liukas piha olikaan. Muutaman pyllähdyksen jälkeen pääsimme autolle. Kerhoon siis oli suunta. Ehdittiin eikä oltu edes vipoja. Siellä oli uusi yllätys. Kuvaspäivä!!!
Ekana tietysti katsoin, että mitäköhän lapsilla on päällä ja mitä itsellä. Paljonko on jotain aamupalaa rinnuksilla. Jes siistit vaatteet, ajattelin. Sitten poika veti itkut, kun ei halunnutkaan kuvaan. Ja kuvan jälkeen uudelleen, kun olisi halunnut paremman kuvan. Huokasin helpotuksesta, kun otettiin vain ryhmäkuva. Vaikka olis ne yksityiskuvatkin kivoja. Kiva kerhopäivä meillä oli kuitenkin.
Kerhon jälkeen on ulkoiltu ja tehtiin runebergin tortut loppuun. Eilen niihin tehtiin pohjat. Olin unohtanut, että niihin laitetaan pipareita ja oli kaivettava kaapista jotain muita keksejä. Ihan hyviä tuli tollaisilla murokekseilläkin. Ainakin itse tykkäsin.
Poika innostui sitten tekemään ystävänpäiväkortteja. Omia piirustuksia ja leikkauksia niihin tuli. Ihana oli, kun muutamaan tuli sydänkin ja meidän remppa-apu sai oman kortin varustettuna vasaran kuvalla.
Aamulla luimme kirjaa juuri ennen kerhoon lähtöä, kun aikaa tuntui olevan kovastikin. Aluksi en itse oikein pitänyt kirjasta, mutta meillä on se poikinut erilaisia ideoita ja jutteluja niin olen siihen ihan tykästynyt. Lapset sitä välillä pyytävät lukemaan. Tänäänkin meillä alkoi pienet "kipinät" hyppimään ja pomppimaan ympäri taloa. Ja tällainen mietiskelijä, kun olen aloin miettimään ihmisten yksinäisyyttä ja syitä siihen tämän kirjan luettuani lapsille. Niin tämä kirja siis on; Oma pieni pikkuruinen. Kirjoittajat: Ulf Stark ja Linda Bondestam. Poika halusiaisi tehdä tämän kirjan innoittamana sellaisen askartelun jossa olisi iso auringonlasku taustalla ja punertava taivas. Siihen sitten päälle mustasta paperista eläinhahmoja. Itse olen myös alkanut jotenkin nähdä näissä kuvissa jotain ihanaa. Saapa nähdä mitä muuta kirja tuo meille vielä ennen kuin palautamme sen kirjastoon.
Nyt lähden hakemaan laatikollista lasten vanhoja leluja säilytyksestä. Meillä on tapana vaihtaa laatikollinen leluja niin että lasten itse valitsemia leluja viedään laatikossa säilöön ja siinä olleet lelut otetaan takaisin leikkiin. Ne lelut tuntuvat aina niin uusilta leluilta. Tämä tapa on tullut minun lapsuudestani. Näin minun kotonani tehtiin, kun minä olin pieni. Niin pieniin tiloihin ei tarvi mahduttaa kaikkia leluja kerralla. Meillä ainakin tämä toimii.
Ekana tietysti katsoin, että mitäköhän lapsilla on päällä ja mitä itsellä. Paljonko on jotain aamupalaa rinnuksilla. Jes siistit vaatteet, ajattelin. Sitten poika veti itkut, kun ei halunnutkaan kuvaan. Ja kuvan jälkeen uudelleen, kun olisi halunnut paremman kuvan. Huokasin helpotuksesta, kun otettiin vain ryhmäkuva. Vaikka olis ne yksityiskuvatkin kivoja. Kiva kerhopäivä meillä oli kuitenkin.
Kerhon jälkeen on ulkoiltu ja tehtiin runebergin tortut loppuun. Eilen niihin tehtiin pohjat. Olin unohtanut, että niihin laitetaan pipareita ja oli kaivettava kaapista jotain muita keksejä. Ihan hyviä tuli tollaisilla murokekseilläkin. Ainakin itse tykkäsin.
Poika innostui sitten tekemään ystävänpäiväkortteja. Omia piirustuksia ja leikkauksia niihin tuli. Ihana oli, kun muutamaan tuli sydänkin ja meidän remppa-apu sai oman kortin varustettuna vasaran kuvalla.
Aamulla luimme kirjaa juuri ennen kerhoon lähtöä, kun aikaa tuntui olevan kovastikin. Aluksi en itse oikein pitänyt kirjasta, mutta meillä on se poikinut erilaisia ideoita ja jutteluja niin olen siihen ihan tykästynyt. Lapset sitä välillä pyytävät lukemaan. Tänäänkin meillä alkoi pienet "kipinät" hyppimään ja pomppimaan ympäri taloa. Ja tällainen mietiskelijä, kun olen aloin miettimään ihmisten yksinäisyyttä ja syitä siihen tämän kirjan luettuani lapsille. Niin tämä kirja siis on; Oma pieni pikkuruinen. Kirjoittajat: Ulf Stark ja Linda Bondestam. Poika halusiaisi tehdä tämän kirjan innoittamana sellaisen askartelun jossa olisi iso auringonlasku taustalla ja punertava taivas. Siihen sitten päälle mustasta paperista eläinhahmoja. Itse olen myös alkanut jotenkin nähdä näissä kuvissa jotain ihanaa. Saapa nähdä mitä muuta kirja tuo meille vielä ennen kuin palautamme sen kirjastoon.
Nyt lähden hakemaan laatikollista lasten vanhoja leluja säilytyksestä. Meillä on tapana vaihtaa laatikollinen leluja niin että lasten itse valitsemia leluja viedään laatikossa säilöön ja siinä olleet lelut otetaan takaisin leikkiin. Ne lelut tuntuvat aina niin uusilta leluilta. Tämä tapa on tullut minun lapsuudestani. Näin minun kotonani tehtiin, kun minä olin pieni. Niin pieniin tiloihin ei tarvi mahduttaa kaikkia leluja kerralla. Meillä ainakin tämä toimii.
maanantai 9. helmikuuta 2015
Neuvolapäivä
No nyt oli se jännittävä neuvolapäivä. Taisi äiti jännittää eniten. Aamupalalla kysyin pojalta jännittääkö häntä. Vähän kuulemma jännitti. Taisi tuo rokotus olla pelottavin. Onneksi kaikki rokote aineet olivat yhden pistoksen takana ja kuusi vuotiaana sitten seuraavaksi. Meillä on otettu nämä ns. pakolliset rokotteet, mutta emme menneet mukaan rokotetutkimukseen. Rokotteenkin poika sai kera pienehkön huudon, kun rokote kuulemma kirveli. Muutenkin poika oli tehnyt hommat reippaasti. Karkeamotoriikassa oli hieman heikkoutta, mutta sen tiesinkin. Liikuntaa lisää...
Tiedän itsestänikin, että minäkin liikun liian vähän. Jotenkin muka on aina jotain muuta.
Tänään on lisäksi tehty lihapullia, pelailtu, luettu satua (Onnelin ja Annelin talvi menossa), ulkoiltu sekä tehtiin taas peli. Tämän päivän pelissä pelataan nopalla ja nappuloilla. Jokaisessa siirtymä kohdassa on jokin liikunta tehtävä. Tehtäviä on keksinyt koko perhe joten tehtävät ovat aivan erilaisia. Myös meidän pikkuneiti oli innolla pelissä mukana. Tehtävinä oli mm. rapukävely, kävele vaaleanpunaista siltaa pitkin ja poimi aarre, hyppää tuolilta, tee kuperkeikka, kieri, pyöri jne. Siinä pääsi moni taito koetukselle. Nyt lapset katselevat pikku kakkosta.
Illalla teemme varmaan tekemättä jääneet Runebergin tortut ja maistetaan niitä sekä lihapullia ja keitettyä porkkanaa kera kaakaon tai piimän.
Päivän positiiviset: -poika oli reipas neuvolassa
-tyttö nukkui hyvät päikkärit
-ilma oli kiva
Kuulin tossa kuinka pikku kakkosessa leikittiin meillekin tuttua leikkiä, jossa joku on noita ja taikoo muut esim. pikku pupuiksi tai poksahtaviksi ilmapalloiksi. Pitääpä taas leikkiä tuotakin lasten kanssa. En tiedä kuinka tuossa, mutta meillä noita peittää ensin muut peitolla ja sanoo taikasanat ja miksi muut taikoo ja ottaa sitten peiton pois.
Tiedän itsestänikin, että minäkin liikun liian vähän. Jotenkin muka on aina jotain muuta.
Tänään on lisäksi tehty lihapullia, pelailtu, luettu satua (Onnelin ja Annelin talvi menossa), ulkoiltu sekä tehtiin taas peli. Tämän päivän pelissä pelataan nopalla ja nappuloilla. Jokaisessa siirtymä kohdassa on jokin liikunta tehtävä. Tehtäviä on keksinyt koko perhe joten tehtävät ovat aivan erilaisia. Myös meidän pikkuneiti oli innolla pelissä mukana. Tehtävinä oli mm. rapukävely, kävele vaaleanpunaista siltaa pitkin ja poimi aarre, hyppää tuolilta, tee kuperkeikka, kieri, pyöri jne. Siinä pääsi moni taito koetukselle. Nyt lapset katselevat pikku kakkosta.
Illalla teemme varmaan tekemättä jääneet Runebergin tortut ja maistetaan niitä sekä lihapullia ja keitettyä porkkanaa kera kaakaon tai piimän.
Päivän positiiviset: -poika oli reipas neuvolassa
-tyttö nukkui hyvät päikkärit
-ilma oli kiva
Kuulin tossa kuinka pikku kakkosessa leikittiin meillekin tuttua leikkiä, jossa joku on noita ja taikoo muut esim. pikku pupuiksi tai poksahtaviksi ilmapalloiksi. Pitääpä taas leikkiä tuotakin lasten kanssa. En tiedä kuinka tuossa, mutta meillä noita peittää ensin muut peitolla ja sanoo taikasanat ja miksi muut taikoo ja ottaa sitten peiton pois.
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Positiiviset
Mun positiiviset tälle päivälle; Tehtiin pojan kanssa oma käärme-tikapuu -peli, Tehtiin monta asiaa yhdessä (koko perhe) ilman kiirettä, Poika onnistui hyvin luistelussa.
Puuhastelua
 |
| Lasten piimämaalaus ikkunassa. Aika löysää tuo piimä oli ja siksi valumia. |
 |
| Pojan vanhoja leikkausjuttuja. Nopeaa taito kehittyi, kun vaan leikattiin. |
 |
| Nalle perhe koiransa kanssa. Tällä talolla on leikitty kovasti kolmea karhua (tai useampaa) ja kultakutria. |
 |
| Tällaisia arpoja saimme yllätyksinä pojalta yhtenä aamuna. |
Luistelu
Myrskyn jälkiä ei paljon meidän lähistöllä näkynyt. Viimeksi myrskyn jäljiltä oli läheiselle tielle kaatunut yksi puu. Tänään käytiin lasten mahdollisesti tulevalla koululla (ainahan nämä pienet kyläkoulut ovat lakkautus-uhan alla) luistelemassa. Poika luisteli toista kertaa eli harjoiteltiin lähinnä pystyssä pysymistä ja vähän matkaa poika pääsi jo luistelemaan. Olin riemuissani ja kehuin tietysti minkä ehdin. Huomasi, että into kasvoi kun kehuttiin. Seuraavaksi kerraksi kyllä yritän kaivaa omatkin luistimet matkaan. Voisi olla miellyttävämpi reissu. Paitsi jos olen yksin lasten kanssa saa unohtaa ne omat luistimet.
lauantai 7. helmikuuta 2015
Viikko kipeänä
Meillä oli tämä viikko yhtä sairastelua. Nyt alkaa olla jo ihan ok kuntoisia ihmisiä. Olimme kuume/oksennustaudissa. Karmea tauti! Kirjaakaan ei välillä voinut lukea, kun se olisi ollut oksennuksessa. Satu cd:t, digiboxi ja jaffa pelastivat meillä hieman sairasteluaikaa. Kaikki paitsi tyttö nukkuivat melkein kokonaan sen pahimman vuorokauden. Oon harkinnut kerääväni laatikon jossa olisi jotain näiden "sisäilypäivien" ratoksi. Niihin vain on muutamia erilaisia syitä siis ihan eri tarvikkeet käyvät. Taidan kasata ison laatikon ja siitä ottaa osaa pienempään piristyslaatikkoon. Nyt oli kyllä hyvät keinot kalliit myös siihen miten sai lapset juomaan jotain. Meillä on taudista riippuen ollut; mehujäitä, jaffaa, kuppikeittoja, kiisseliä, pillimehuja, mehuja, teetä jne... mikä vaan menis. Useinhan se juominen on tärkein juttu.
Lasten kasvatus
Oi miten ihana asia! Saan kasvattaa omia lapsiani. Pää kyllä niin välillä halkeaa noihin kasvatusneuvoihin. Niitä antavat kaikki. Siis kun lapset voivat voida hyvin niin erilaisissa ympäristöissä. Siis en nyt tarkoita etteikö lapsille sopivia ympäristöjä olisi. Mutta kuinka paljon oikeasti vaikuttaa se nukkuuko lapsi vanhempien kanssa vai omassa sängyssä. Tietääkö sen joku aivan varmasti. Minä ajattelisin, että paras asia olisi jos olisimme hieman ymmärtäväisempiä. Se varmasti antaisi voimaa ja jaksamista vanhemmille. Joka puolella on joku joka kannattaa kestovaippoja ja seuraava voi niitä sitten vastustaa.
Mä en oikein tajuu ketä se voi haitata jos joku käyttää kestovaippoja tai antaa vauvan nukkua vieressä, jos sillä ei aiheuteta haittaa lapselle. Lasta pitää kuunnella ja rakastaa sekä huolehtia ensimmäisenä niistä perustarpeista. Ja tietysti pitää sylissä sekä olla läsnä lapsen elämässä. Nykyään on niin monta huonosti voivaa perhettä ja lasta. Olisiko se nyt kuitenkin hienoin asia, että huolehdittaisiin perheen hyvinvoinnista ja se yli jäävä voimavara joka jää voitaisiin tukea ja kuunnella läheisiä. Takuuvarmasti en täytä itse näitä toiveitani, mutta voihan sitä jokainen päivä muuttaa arkeaan hieman parempaan suuntaan.
Mä en oikein tajuu ketä se voi haitata jos joku käyttää kestovaippoja tai antaa vauvan nukkua vieressä, jos sillä ei aiheuteta haittaa lapselle. Lasta pitää kuunnella ja rakastaa sekä huolehtia ensimmäisenä niistä perustarpeista. Ja tietysti pitää sylissä sekä olla läsnä lapsen elämässä. Nykyään on niin monta huonosti voivaa perhettä ja lasta. Olisiko se nyt kuitenkin hienoin asia, että huolehdittaisiin perheen hyvinvoinnista ja se yli jäävä voimavara joka jää voitaisiin tukea ja kuunnella läheisiä. Takuuvarmasti en täytä itse näitä toiveitani, mutta voihan sitä jokainen päivä muuttaa arkeaan hieman parempaan suuntaan.
maanantai 2. helmikuuta 2015
aktiivisuus
Olen löytänyt ainakin muutamia tekijöitä jotka lisäävät minun energiaani tehdä jotakin. Nämä ovat toki tämmöisiä itsestäänselvyyksiä, mutta haluan kirjata ne itselleni tänne.
-Ei kaikkea ole pakko tehdä
-Kasviksia, marjoja, hedelmiä lisää
- Vatsa täyteen joka ruualla
- Vettä
-Vatsa toimivaksi
-Rytmi, uni
-Lisää ulkoilua, lisää luontoa
-Positiivisuus. Nauti myös toisten onnistumisista
-Huomioi toisia enemmän
-Tee jotain kun negatiivisuus iskee
-Mieti mitä oikeasti tarvit
-Aikaisempi rytmi
Eli perusjutut kuntoon ja haaveilemaan!
Haaveistakin voi tulla totta kun niiden eteen tekee vähän kerralla, jos ne oikeasti haluaa todeksi joskus.
-Ei kaikkea ole pakko tehdä
-Kasviksia, marjoja, hedelmiä lisää
- Vatsa täyteen joka ruualla
- Vettä
-Vatsa toimivaksi
-Rytmi, uni
-Lisää ulkoilua, lisää luontoa
-Positiivisuus. Nauti myös toisten onnistumisista
-Huomioi toisia enemmän
-Tee jotain kun negatiivisuus iskee
-Mieti mitä oikeasti tarvit
-Aikaisempi rytmi
Eli perusjutut kuntoon ja haaveilemaan!
Haaveistakin voi tulla totta kun niiden eteen tekee vähän kerralla, jos ne oikeasti haluaa todeksi joskus.
Pahamieli
Minä olen kokenut ja koen elämässäni paljon arvostelua, kuten varmaan kaikki. Ja siis paljon negatiivistä, harvoin positiivista. Muutama ihminen tekee sitä jopa tullessaan meille kylään. Arvostelu voi alkaa jopa ovelta jolloin tekisi mieleni sanoa; "Kiitos käynnistä ja heippa!" Yritän kestää sitä parhaan jaksamiseni mukaan. Jopa meidän perheen keskenäisistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä olemme saaneet kovaakin palautetta mm. kuka meillä keittää kahvin. Nämä asiat ovat loukanneet minua kovasti ja muutamien tuttavien luo kylään meneminen on siksi jopa vaikeaa. En tiedä kuinka olisin. On ollut myös sellainen tilanne jossa todella väsyneenä järjestin lapseni synttäreitä ja olin väsäillyt ne tyypilliset 5 kakkua ja paljon muuta ja minulle ihmeteltiin miksi ihmeessä lapsen kakussa ei ole niitä perinteisiä kynttilöitä. Ja edellisillä synttäreillä eräs tuttava arvosteli lapsellemme tehdyn kortin. Ei kuulemma ollut kiva kun oli yksiosainen.
Olen nieleskellyt näitä asioita melko paljon, koska ei ole kivaa, kun sinne omaan "turvapaikkaan" eli kotiinkin joku jaksaa tulla arvostelemaan. Meidän tapaa hoitaa lapsia, siivota, tapaa olla, luonteenpiirteitä jne on arvosteltu ja monia sellaisiakin asioita joihin emme voi vaikuttaa. Ja syytelty sellaisista asioista joihin emme olisi koskaan voineetkaan vaikuttaa. En oikein jaksa arvostaa kyseisiä ihmisiä. Mutta nyt olen pyrkinyt ottamaan itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt olla ystävällinen tai edes hiljaa näiden vierailujen ajan ja nieleskellyt sanojani. Aiemmin yritin kertoa miksi meillä oli jokin asia niin kuin oli, mutta nyt olen ajatellut että ajatelkoon tai luulkoon jotain. Minä pyrin olemaan kuin jotkin kommentit eivät olisi minua loukanneen yhtään. Itken sitten vaikkapa itsekseni myöhemmin. Onneksi kaikki ihmiset eivät ole sellaisia ja kelpaan edes joillekin ihmisille sellaisena kuin olen. Se että en ole kovin puhelias on todettu joidenkin mielessä ilkeydeksi ja mykkäksikin on sanottu.
Nyt käyttäydyn kaikkia näitä ihmisiä kohtaan hienostuneen kohteliaasti. Omista asioistani en heille puhu, miksi pitäisi. Ei heistä ketään tunnu kiinnostavan. Ja pyrin siihen ettei tule mitään kaavamaista käyttäytymistä esim että tietyn ajan välein käytäisiin niin ei voi haukkua käymättä jättämisistäkään joista tulee silti osalta näistä henkilöistä silti palautetta.
Tälläinen purkaus tällä kertaa. Se asia, kun painaa sydäntäni. Josko nyt voisin sen unohtaa ja pyrkiä olemaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja pystyisin huomaamaan näissäkin ihmisissä jotain hyvää. Sitähän meissä kaikissa ihmisissä on pakko olla. Siihen on uskottava. Itseäänhän sitä ihminen vain pystyy muuttamaan. Ja omalla positiivisella käytöksellään ehkä muitakin.
Positiiviset asiani tänään: Kipeänä oleva poika on saanut nukuttua ja juotuakin edes vähän.
Tyttö on nukkunut pitkät päikkärit.
Kaikki kotona on hyvin.
Olen nieleskellyt näitä asioita melko paljon, koska ei ole kivaa, kun sinne omaan "turvapaikkaan" eli kotiinkin joku jaksaa tulla arvostelemaan. Meidän tapaa hoitaa lapsia, siivota, tapaa olla, luonteenpiirteitä jne on arvosteltu ja monia sellaisiakin asioita joihin emme voi vaikuttaa. Ja syytelty sellaisista asioista joihin emme olisi koskaan voineetkaan vaikuttaa. En oikein jaksa arvostaa kyseisiä ihmisiä. Mutta nyt olen pyrkinyt ottamaan itseäni niskasta kiinni ja yrittänyt olla ystävällinen tai edes hiljaa näiden vierailujen ajan ja nieleskellyt sanojani. Aiemmin yritin kertoa miksi meillä oli jokin asia niin kuin oli, mutta nyt olen ajatellut että ajatelkoon tai luulkoon jotain. Minä pyrin olemaan kuin jotkin kommentit eivät olisi minua loukanneen yhtään. Itken sitten vaikkapa itsekseni myöhemmin. Onneksi kaikki ihmiset eivät ole sellaisia ja kelpaan edes joillekin ihmisille sellaisena kuin olen. Se että en ole kovin puhelias on todettu joidenkin mielessä ilkeydeksi ja mykkäksikin on sanottu.
Nyt käyttäydyn kaikkia näitä ihmisiä kohtaan hienostuneen kohteliaasti. Omista asioistani en heille puhu, miksi pitäisi. Ei heistä ketään tunnu kiinnostavan. Ja pyrin siihen ettei tule mitään kaavamaista käyttäytymistä esim että tietyn ajan välein käytäisiin niin ei voi haukkua käymättä jättämisistäkään joista tulee silti osalta näistä henkilöistä silti palautetta.
Tälläinen purkaus tällä kertaa. Se asia, kun painaa sydäntäni. Josko nyt voisin sen unohtaa ja pyrkiä olemaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja pystyisin huomaamaan näissäkin ihmisissä jotain hyvää. Sitähän meissä kaikissa ihmisissä on pakko olla. Siihen on uskottava. Itseäänhän sitä ihminen vain pystyy muuttamaan. Ja omalla positiivisella käytöksellään ehkä muitakin.
Positiiviset asiani tänään: Kipeänä oleva poika on saanut nukuttua ja juotuakin edes vähän.
Tyttö on nukkunut pitkät päikkärit.
Kaikki kotona on hyvin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)